Tämmöinen töppönen liittyi nyt uintireissuun välttämättönä varusteena. Vuokraisännän lähtiessä meille Alin kanssa kuljettajaksi poikansa mukaan ottaen päädyimme Hurghadassa punaisen meren kylpyyn hyvin egyptiläisissä tunnelmissa.Ranta ei todellakaan ollut turistien hiekkaranta vaan kuivista kivettyneistä koralleista putsaamaton vaikeakulkuinen ranta. Ilman tuollaisia kenkiä ei meren pohjassa kävely olisi ollut mahdollista liikkua. Paikallisillakin oli hankittuna uintikengät tullessaan.Nuo 10 euron korvilla maksaneet kengät oli ihan tarkoituksenmukaiset noissa oloissa.

Oli kuljettajamme valinta mennä juuri tuolle rannalle, hän oli tuttu siellä ja kun toi maksavia asiakkaita niin pääsi itse  poikansa kanssa ilmaiseksi. Olin aika järkyttynyt rannasta. Hotelleissa rantoja on putsattu joku sata metriä niin että korallit tulevat vastaan vasta kauempana.Snorlaaminen ja kalojen katselu on kivaa jos saa laitettua päänsä veden alle. Minä en oikein onnistunut. Snorkkelin asennus suuhun oli hankala operaatio minulle. Ostan oman snorklauspiipun enkä enää tuolle rannalle kyllä mene. Rantahotelli on seuraava valinta.

Rannalla oli paljon pikkulapsiperheitä, siis oikein paljon. Lapset laitettiin ankkarenkaaseen istumaan ja sitten koko perhe lähti yhdessä mereen. Siihen on silmän vaikea tottua,että naiset, nuoret äidin menevät veteen täysissä pukimissa.

Tosin joillakuilla oli uintivarustus. huivi päässä, täyspitkät legginsit ja pitkähihainen pitkähkö paita. Muuten asu oli musta mutta paidassa oli joku väriraita. Isät uivat värillisissä shortseissaan. Pikkutytöillä oli sievät uikkarit. Lapset olivat onnellisen oloisia eivätkä kiljuneet ja rääkyneet niinkuin täällä kylän kaduilla ja pihoilla.  Paikalla oli vain yksi länsiuikkareissa oleva nainen minun lisäkseni. Kyllä minäkin veteen mennessäni heitin uikkarin päälle kevyen mekon kulttuurikompromissina.

Minulle aina noista täysissä pukimissa veteen menevistä naisista tulee väkisin mieleen kuuluisan Tarkaksen Sillanpääelokuvan "Silja nuorena nukkunut" leffan dramaattinen loppu, jossa Silja tekee itsemurhan kävelemällä järveen vaatteet päällä. Elokuvassa vaatteet olivat vahva draamallinen tekijä.

Täällä kaikenikäiset naiset menivät mustissaan veteen jopa he joilla vain silmät olivat näkyvissä huivin alta.

Ikäihmiset istuivat vedessä olevilla muovituoleilla lipsuttaen jalkojaan vedessä.

Paikalliseen elämään pääsee tutustumaan näillä "karvalakki"rannoilla mutta hotellien hiekkarannat on tietty helpommat.

Tämä oli koko päivän reissu auringonnoususta auringon laskuun. Olo päivän päättyessä oli kuin olisi ollut tönkkösuolattu silakka. vesi on hurjan suolaista, todella.

Lounaaksi haettiin kaupungilta kalaa,katkarapuja ja salaattia rantapiknikiksi. Nälkä oli kolmen maissa jo kova ja ruoka maistui. Taisi vähän loppua kesken.