Huomaan,että aivan sama kohta houkutti kuvaamaan meitäkin.

 

Muinaisessa Egyptissä erämaa oli yhtä kuin kuivuus ja kaiken elävän vastakohta. Erämaan jumaluusprinsiippi oli Seth,  hyvän Osiriksen huono veli. Näin mytologiassa..Niilin läntisessä erämaassa on hyvin monenlaista maisemaa kohdattavana ja solmukohtiin on muodostunut eläviä keitaita,jotka ylläpitävät vieläkin beduiinikulttuuria kukin omalla tavallaan. Kulkeminen nykyisin on autolla hyvin mahdollista,koska koko läntisen erämaan halki kulkee asfalttitie.

Tosin erämaassa liikkumisessa maasturi on paras ja siinä kulkee mukavasti yöpymisleirin kamppeet mukana.

Keidas on levähtämiseen tarkoitettu matkaajan lempeä tukikohta. Ne ovatkin aina olleet erämaataipaleiden matkaajien pelastus niin henkisesti kuin fyysisestikin. Puhummehan keitaista yleensäkin  kun symbolisesti tai konkreettisesti tarkoitamme elvyttävää pysähdystä ja  arkisista huolista ja paineista irrottautumista. 

Eteläisin läntisistä viidestä Libyan erämaan keitaasta on El Kharga, joka on 300 km Niilin laaksosta  länteen. Se on yleensä ensimmäinen kohde Luxorin suunnasta lähdettäessä erämaasafarille

Khargan keidaskuvaa ilmentävät mm.vihreä maanviljelysmaa, linnut, kukat, eläimet,joita on seuraavissa kuvissa.

kuvassa on Suomessa hyvin harvinainen harjalintu, egyptiksi hodhod.

ja rakennukset. Alla edesmennytAbu Naga osoittaa rakennelmaa,jonka savitaloarkkitehti Hassan Fathy rakennutti Farafran beduiineille asunnoiksi ja kauppapaikaksi. Beduiinit ovat kuitenkin vierastaneet taloissa asumista,joka on heille aivan outo  elämäntapaa.

 Nämä savirakennukset muistuttavat suuresti Luxorin länsirannan uuden ja silti rapistuvan Hassan  Fathykylän arkkitehtuuria. Kuvamateriaalinikin erämaasta ja keitailta on osa Abu Nagan arkistoista poimittua.

Aiemmin kuvista tunnistin tuon Fathymaisuuden mutta nyt opin,että kyse on oikeasta ja aidosta itse Hassan Fathyn käden jäljestä. Oli elämys nyt tällä joulumatkalla päästä sinne ensimmäistä kertaa paikan päälle.

 

Tämä kauppapaikaksi rakennettu kaarikäytävä muistuttaa kovin Luxorin länsirannan Fathykylän samanlaiseen tarkoitukseen tehtyä savikaarikäytävää.

 

El Khargan keitaalla on epäkiitollinen historia karkoituspaikkana mm. ankaran ilmastonsa tähden. Kesä on oikein kuuma kesä ja kylmä talvi olivat tautiriski saada bronkiitis, keuhkokuume jota kutsuttiin "mustaksi kuolemanvaaraksi". Keitaalla on paljon nähtävää vaikka usein turistit pyyhältävät keitaan ohi. Siellä on lentokenttä ja joskus ollut 100 000 asukastakin.El Kharga on karavaanireitillä Sudanista Välimerelle asti(1721 km, Forty Days Road) kuljetetut rikkaudet olivat kultaa, nahkoja, strutsin sulkia ja orjia aina Egyptin dynastiseen Vanhaan valtakuntaa saakka.

kristitty piispa Nestonius oli tukijoineen karkotettuna 400 luvulla Khargaan. El Bagawatin hautausmaa ja sen hautakuvat lienevät tuolta ajalta

 

Hautausmaalla on erikoiset kappelit rauhan kappeli ja exoduskappeli,jossa kuvitetaan Mooseksen matkaa Israeliin  ja hautakuvissa on kuvattu kivi jolla Aabrahan aikoi uhrata poikansa Iisakin. Alla on näiden kappeleiden kuvitusta. Jätän lukijani nyt tutkimaan miten vanha testamentti niiden kautta avautuu. Mene ihan päästäni pyörälle jos yritän selittää niitä. Oli ihmeellinen, hieno tunnelma tällä hyvin vanhalla hautausmaalla.

Tässä näen Aabrahamin ja Iisakin uhraustilanteen. Se on hyvin tärkeän juhlan Aid El Adhan, uhrijuhlan aihe myös islmamin mukaan Siinä Jumala teki rauhan Aabrahamin kanssa. Kuvissa on minun silmin Noan arkki,joka niin ikään on tapahtuma,jonka jälkeen Jumala teki rauhan ihmisen kanssa.

Rauhan kappeli tarkoittaakin siis Jumalan tekemää rauhaa. 

 

 

El Khargassa on hieno 2009 jälleen korjausten jälkeen avattu HIBISTEMPPELI.

Se on Ammonjumalalle pyhitetty paikka sfinksikujineen, kaikkein pyhimpineen ja pylväshalleineen.

Hibistemppeli on saanut nimensä  kaupungista,joka sen paikalla joskus on ollut. Se rakennettiin persialaisena aikana

kuningas Dariuksen ensimmäisen käskystä 500 luvulla. Se on persialaishallitsijoiden 200-vuotisen hallinnon ajan hienoin temppelirakennus.Vaikka rakennusta on muuteltu myöhemmin on sen perustyyliä aina kunnioitettu.

Khargassa on myös museo,jonka toisessa kerroksessa on koruja, kirjoja,kolikoita ja tekstiilejä koptiajalta, islamin ajalta ja ottomaaniajalta. 

Mieleeni jäi ekoturismikeskus,jonka käsitöistä tulee vielä uusi El Khargan matkan aihe. Haen beduiinikäsityönä tehdyt matot talooni sieltä kevään tullen.