Olipa taas aika käydä Kairossa. Lento oli helppo ja edullinen sinnepäin kuin pendolino Turusta Helsinkiin mutta valittu ajankohta oli niin ruuhkainen etten lentäen onnistunut sieltä tulemaan takaisin mutta hyvä kun sain päivän myöhässä poliisin taskuun jääneen ykkösluokan yöjunapaikan el gisan asemalta qenaan eikä Luxoriin asti edes. Päätin kuitenkin istua junassa perille asti ja maksaa jos joku hoksaa kysyä lippua vielä tuossa vaiheessa.Lähdössä lippu katsottiin mutta kiinnostavaa oli vain se minkämaalainen olen. Muita kertoja ei lippua tarvinnut näyttää.

Ajankohtaan vaikutti opera AIDAN esitykset. ja seurasi se,että tulin takaisinpäin juuri vuoden kaikkein suurimman 

juhlapäivän aikana, nyt juhlitaan eid el Adhaa,uhrauspäivää.

 

AIDA:sta oli tuotettu 4 tuntinen pitkä versio runsaine balettiosuuksineen. Ohjelmalehtinen kertoo,että Verdi sävelsi Aidaan paljon balettimusiikkia ja sen pois jättäminen olisi rikkonut kokonaisuuden. Minun mielipide on se, että laulun virtaus ei ollut vapaata runsaan tanssin vuoksi.Teos oli melko raskas kokemus kaikkineen. Hyvin näkyvästi oli otettu esiin muinainen Egypti. Memfiksen ylipappi ja Ptahin temppeli kuoroineen, Karnakia tapaillaan Thebakohtauksessa ja Kolmas näytös sai taustakuvakseen Memnonin kolossit täältä länsirannalta tulvan peittämine viljapeltoinen. Tuttu tunne.

Tarinan on kirjoittanut ranskalainen egyptologi Auguste Mariette ja AIDA esitettiin ensi kerran Kairon oopperassa 1871.

Aidan ja Radamesin rakkaustarina päättyy yhteisestä päätöksestä tuonpuoleiseen siirtymiseen yhdessä kohti ikuista rakkautta. Loppukohtauksen toteutus oli minusta hienointa koko jutussa. Valona toteutettiin suuri näyttämön korkuinen Ank-risti johon rakastavaiset astuivat. Onnistunut tulkinta minun mielestäni.

Kannattaa harkita Aidaa ohjelmaan talven aikana. Produktio on 2014-2015  kaudelle tehty tulkinta Kairon oopperatalon useimmin esitetystä oopperasta,joka on aina suosittu.

Sekin on hyvä mustaa,että Kairossa on vielä melko selkeä vaatimus pukeutumisesta oopperaan. Itsekin ostin sievät mustat nahka-avokkaat iltaa varten. Kävi kuitenkin niin,että ne sattuivat aivan kamalasti. No, otin kengät käteen ja tulin kadulle taksia hakemaan sukkasillani. Niin se kulki hotelliin asti kun oli lämmin ja kuiva yökeli. Ooppera loppui vasta puoliyöstä kun oli niin pitkä versio.

Edelliseen Kairokäyntiin viime huhtikuussa nähden kaupunkikuvassa oli uusia piirteitä. Viimeksi Talat Harbilla ja heinäkuun kadulla ei mahtunut kävelemään kun oli niin paljon pieniä myyntikojuja jalkakäytävän reunassa. Vielä oli ainoastaan katujen kulmissa sanomalehtien myyjien kojuja kansainväliseen tapaan. Aiemmin niitä ei edes huomannut kaiken joukosta. Toinen huomattava muutos oli poliisikontrollin selvä lisääntyminen. En kertaakaan kävellyt Mohammed Faridia tai heinäkuun 26:tta ilman etten nähnyt poliisien raskasta kalustoa ajavan hitaasti ohi.kaksi peräkkäin ja yhdessä olevaa panssariauton piikkilangoin peitettyä perää oli julma näky poliisivaloineen ja ampumaluukkuineen äkkiseltään.

Tahrirhan oli ihan rauhallisen oloinen.

Oopperamatkaan suosittelen hyvää ruokaravintolaa. Se on Al Ahzar-puiston näköalaravintola Citadel. Kairosta ei ole ihan helppoa löytää tällaista hyvää ja rauhallista paikkaa.