ERILAINEN JUTTU

Tilanne nyt siellä Egyptissä on näyttäytynyt tänne Suomeen ystävilleen varsin levottomana ja se on saanut monet hämmentymään talven matkasuunnitelmissaan. Alkaa jo itselläkin mennä läpi kun niin monet epäilevat, eivät tunnusta pelkäävänsä mutta arkailevat kuitenkin. Ymmärrettäväähän se on. Onhan se maa niin eksoottisen erilainen ja todella pitkän matkan takana.

Kauas on pitkä matka

Ja vaatiihan matka taloussuunnitteluakin eivätkä lennot ole ollenkaan halvimmillaan. Turkkilainen otti pois myynnistä todella edullisen Hurghadan lennon, edestakaisin 267 euroa.

Hyvinhän se on vaikeaa tällä länsimaisella päällä on ymmärtää mitä siellä maassa oikein tapahtuu. Ihminen on niin monikerroksinen olento, puhumattakaan kun hän on ryhmässä niin kaikki monimutkaistuu aivan ihmeellisiin mittasuhteisiin.

Olen halukas nyt yrittämään tässä ryhmädynamiikan tiedon soveltamista maan tilanteeseen. Tästä jutusta saavat irti ainakin he, jotka ovat jotenkin jyvällä bionilaisesta tavasta ymmärtää ihmisen ryhmäkäyttäytymistä. Wilfrid Bionin selitystavasta tuli minun silmäni avaava tapa tehdä työtäni työnohjaajana ja työyhteisöjen kouluttajana. Hänen tavastaan on apua erityisesti johtajuuden tarkastelussa. Bion perusti näkemyksensä toisen maailmansodan aikana pitämiinsä ryhmiin, joissa hän kokemuksellisesti osallistumalla teki havaintoja ryhmän spontaanista tavasta ymmärtää itseään ja ryhmän johtajuutta.Hän työskenteli rintaman läheisyydessä, kirjoitti kokemuksistaan kirjan nimeltä ”kokemuksia ryhmistä”. Sitä opiskellaan myös kokemuksellisesti ns.7-päiväisissä ryhmädynaamisissa konferensseissa eri puolilla läntistä maailmaa. Minulla oli hieno mahdollisuus osallistua sellaiseen kerran Suomessa Pohjois-Suomen teollisuusopistossa Pohdossa. Omin kokemuksin näin ja koin kuinka taannuttava suuren ryhmän vaikutus ns. järkeviin ihmisiin todella on. Paikalla paljon maan johtavia konsultteja ja johtotehtävissä toimivia henkilöitä, jotka toimivat niissä oloissa kuin lapset hiekkalaatikolla kiukutellen seminaarin johdolle ja parjaten sitä kaikesta mahdollisesta. Bionin kirjasta yhdellä ryhmäkurssilla kuulin lausunnon,että suomeksi kirjoitettu kirja,josta ei ymmärrä mitään.

Muutamalla lauseella kerron Bionin perusajatuksen perusolettamusryhmästä. Hän havaitsi,että sen lisäksi, että ryhmällä,yhteisöllä on tehtävä ja tavoite sekä johtajuus tarkoituksena ylläpitää toiminnan oikeaa suuntaa ja työryhmätasoista toimintaa,lisäksi on ryhmällä piilotajuinen, spontaani  taipumus muodostaa tuota tehtävää vastaan toimiva oletus,johon ryhmän jäsenet liittyvät vaistonvaraisesti. Tätä hän kutsui ryhmän perusoletukseksi. Se myös etsii johtajuutensa toimimaan virallista tehtävää harhauttaakseen ja ryhmällä/yhteisöllä siis on myös spontaani harhaanjohtajansa.

Bion tunnisti kolme erilaista perusoletusjännitettä. Niiden ollessa voimakkaana ja harhaanjohtajuuden vallassa ollessa ryhmä kadottaa tavoitteensa, usein myös järkensä toimia virallisessa tehtävässään. Ensimmäinen ryhmän valtaava on riippuvuusoletus,jonka oloissa ryhmäläiset tukeutuvat johtajaansa voimakkaasti. Voi käydä jopa niin,että ryhmän virallisesta johtajasta tulee samalla harhaanjohtaja ja hän kadottaa  kykynsä toimia virallisena johtajana. Politiikassa, jonka luonteeseen kuuluu kannattajien saaminen, voi näin helpostikin käydä ja tilanne jumittuu johtajan ympärille. Näen,että Egypti eli 32 vuotta tässä riippuvuusoletuksessa.Edellisen presidentin ammutuksi tuleminen oli omiaan herättämään turvattomuuden,jossa riippuvuusoletus ja tukeutuminen vahvistuivat.  Se murtui vasta tammikuussa 2011 vallankumouksessa. Riippuvan ryhmän johtaja pudotetaan surua tuntematta kun häntä ei enää tarvita. Maassa perusoletusjännite muuttui bionilaisittain kutsuen pako-taisteluksi ja sen tehtäväjohtaja valittiin vaaleilla johtamaan kansakuntaa. Mohammed Mursi valittiin presidentiksi. Hän oli mielestäni bionilaisittain arvioiden erittäin sopiva ja osaava tehtäväjohtaja pako-taistelujännitteen oloissa. Jännitteelle on olennaista kahtia jakaantuminen, sen ylläpitäminen kaikenlaisilla vastakkaisasetteluilla ja erilaisuuden käyttämisellä tuhoavasti. Jakaantuminen Egyptissä syveni ja  perusoletus voimistui niin,että lopulta armeijan tuella nostettiin valtaan oppositioon jäänyt johtaja,joka ei edusta virallista demokraattista valtiojohtoa vaan ilmentää perusoletusta ollen sen johtaja. Pako-taistelu oletus on ryhmässä hyvin raskas, usein pelottava ja aggressiivinen tila, jossa taistelu voi syntyä mistä tahansa erilaisuudesta. Huonoon suuntaan kehittyessään tila johtaa lopulta väkivaltaan. Kolmas ryhmän perusoletus on parinmuodostusryhmä, joka syntyy pako-taistelun raunioittamalle ryhmätilanteelle toivon ylläpitäjäksi. Lämpö ja kahdenkeskisyys ovat tämän perusoletuksen rakennuskeinoja taistelun kammottavuudessa. Tilanne muuttuu kevyemmäksi ja hengittävämmäksi. Vaikka ns. tosijohtajat pitävätkin ehkä pienenä eleenä Margaret Astonin kahdenkeskistä Mursitapaamista pidän sitä erinomaisen oivaltavana ja oikeana ja  vaikuttavana lähestymistapana tässä tilanteessa. Nyt epäonnistuvat  neuvottelufoorumit eivät voi olla tehokkaita, koska ryhmät alkavat heti kehittää uusia perusoletustiloja jotka pudottavat pöydältä helposti ryhmän varsinaisen tehtävän.  

Olen niin paljon itse hyötynyt työyhteisöjen johtajuuden tarkastelussa tästä Bionin avaavasta dynaamisesta näkökulmasta ja nähnyt itse sen olevan hyvin totta elävässä elämässä. Innostuin nyt sitä soveltamaan tuon kuohuvan maan ymmärtämiseen. Itse tästä hyödyn ja ymmärrän enemmän. Sen kansan uumenissa kypsyy edistyminen vaikka matka onkin pitkä ja monimutkainen. On Bionin kehittämä näkökulmakin laaja ja mittavia opintoja vaativa. Tässä raapaisen vain selittämistä pinnalta. Olen optimistinen. Demokratia on kai malli,jonka oloissa perusoletusjännitteet pyritään integroimaan työryhmätasoiseen työskentelyyn mukaan. Vielä työryhmätoiminta rauhoittaa Egyptinkin ins Allah.