Vasta nyt ties monennellakohan kerralla käydessä koin hyvin mystisen auringonlaskun valkoisessa erämaassa. Oli kuin taivas olisi pudonnut alas. tuo suurensuuri lintufiguuri on minulle unesta tuttu näky. Nyt se laskeutui lähelle auringonlaskun punerrusta, aivan ihmeellistä.

 

Ennen kuin aurinko alkoi laskea kävelimme vähän pääsisäänkäynnin kulmilla,jossa tuo muhkea ihmistäkin isompi sieni "kasvaa".

Pimeän tullen ja auringonlaskun jälkeisen huikean tähtitaivaan alla pulahdimme vielä erämaan lämpimään (arvaus 42 astetta)lähteeseen pulikoimaan vaikka ulkona olikin kylmä ilta. Joulun tähtiä oli oikein runsaasti. Pari safariautoa tuli kylmyydestä huolimatta puuhaamaan yöpymistä leirissä  tuossa sienimetsässä.

Tämä oli jotain aivan liikuttavaa ja kiitokseni Hassanille tästä kokemuksena liki käsittämättömästä joululahjasta.

Kommentoin ja täydentelen noita aiempia keidasjuttujani vielä näiden kokemusten jälkeen joten sieltä voi löytyä jotain lisää, kuviakin on.