Alf lailah wa lailah, tuhannen ja yhden yön tarinat tulivat nyt kiinnostaviksi kun niihin viittasivat ohjelmassa islam ja länsi. Nämä yli 1500 vuotta vanhat tarinat  ovat kasvattaneet monta sukupolvea  rinnan islamin opetuksen. satujen vanhin kerros on vanhempi kuin islam.  vanhin satukerros on intialais-persilainen taustaltaan ja vuodelta 944. siinä on mukana ylimaallisia aineksia, henkiä ja dramaattisia käänteitä. Kehyskertomus on tarinan voimaa korostava. Muinoin Intiaa ja Kiinaa hallinneella kuninkaalla oli kaksi poikaa. Vanhempi,Sahriar,  sai jatkaa isänsä valtakunnan johtamista ja nuoremmasta, Sahzemanista tuli Samarkanden kuningas. Veljet joutuivat erilleen ja molemmat vaimojensa pettämäksi mustien orjien kanssa.  Tästä syystä kuningas päätti avioitua aina neitsyen kanssa ja ensimmäisen yhteisen yön jälkeen neitsyt surmattiin. Hoviväki esitteli aina uuden neitsyen kuninkaalle mutta enää eivät löytäneet helposti uusia tarkoitukseen. Eräällä ruhtinaalla oli kaksi tytärtä, jotka isä suostui luovuttamaan tarkoitukseen. Vanhempi keksi idean millä selvitä hengissä. Hän pyysi saada kutsua nuoremman sisarensa mukaan. Naisilla oli sopimus keskenään.  Kun kuningas ja vaimo olivat olleet ensin yhdessä niin tuli sisar paikalle ja houkutteli kuningasta suostumaan siihen, että pyytävät sisarta kertomaan tarinan. Kuningas suostui. Tarina oli jännittävä ja kun aamu alkoi sarastaa kertoja sanoi, että jatkaa tarinan loppuun seuraavana yönä ja näin sisarten henki säästyi yö yön jälkeen kunnes tarinoita oli kokonaiseksi kirjaksi asti ainakin tuhat kertomusta. Intialaisessa satuperinteessä on myös tällainen kehyskertomusidea.

Saduissa toinen on bagdadilainen kerrostuma abbasidien dynastian kalifi harun al-Rashidin 786-909 ajalta.Kääntäjä kutsuu näitä porvarillisiksi rakkausnovelleiksi,joissa ei ole mukana yliluonnollista ulottuvuutta.

Kun 1258 kulttuurin henkinen keskus siirtyi Bagdadista Kairoon syntyi kolmas tarinakerros,jotka ovat enimmäkseen egyptiläisiä veijaritarinoita.Henget ovat mukana mutta enimmäkseen ihmisen tahdottomina orjina kuten tuttu Aladinin lampun henkikin on. Egyptiläiset tarinat ovat täynnä kepposia,joissa äly ottaa voiton moraalista. useat tarinat tapahtuvat Kairossa Bab-en Nasr ja Bab-ez Zuvele alueilla. Toiminta on tärkeintä ja voittoisat sankarit.

Sadut tulivat eurooppaan  1702 kun ranskalainen Antoine Galland toi syyriasta peräisin olevan arabiankielisen Tuhannen ja yhden yön käsikirjoituksen. Hän käänsi sen ranskaksi 1704-1717. ja näin sadut tulivat Eurooppaan muovatakseen kuvaamme arabikulttuureista mytologian tasolla.

Suomessa J.A.Hollo käänsi WSOY:n 1930-34 julkaiseman ensimmäisen suomennoksen.  Kirjan mielenkiintoisen alkupuheen on kirjoittanut myyttitutkija  Martti Haavio.Kustantajalla oli 1874-77 ollut jo  julkaisupyrkimys. Hollon käännöksen voi löytää kirjastoista ja antikoista.

Otava julkaisi nyt 2010 Jaakko Hämeen-Anttilan uuden alkukielestä tehdyn käännöksen. Sitä nyt myy mm. Suomalainen alle kympillä alena.

Iltojen pimetessä eikun kirjakauppaan ja satujen pariin.