Tuo keltainen tupakkiruusu on vain väriläiskänä. Tuo hento vihreä on papyruskasvi,jossa on vihreä vaatimaton kukinta.

Papyruksen kukan herkkä kauneus

Olen pitänyt papyrusta aivan viherkasvina mutta nyt huomaan puutarhassani, että siihen on kasvanut vaatimaton  mutta viehättävä kukintakin kaikessa hiljaisuudessa keskellä talvea, Kasvi on jaettu juurakkona ja istutettu portilleni, jossa kasvu syksyllä alkoi hyvin. Papyruksen voi kasvattaa myös siemenestä vaikka se onkin nykyisin harvinaista.

Papyrus sanana on melkein kuin paperi ja englannin kielen paper -sana. Egyptin kuiva ilmasto on säilyttänyt muinaisia papyruskirjoituksia yli tuhansien vuosien. Muinoin Niilin suistoalue oli sen ainutlaatuinen kasvupaikka. Jotkut lajikkeet tarvitsevat paljon vettä kasvualueellaan. Papyrusta on hyvin monia ja eri tarkoituksiin sopivia lajikkeita. Kasvin varren sisintä kuorta biblosta käytettiin myös elintarvikkeena, siitä tehtiin naruja ja koreja,kenkiä sekä kirjoitusalustoja. Sanoissa bibliografia, bibliofiili ja bible piilee yhteys tähän samaan sisempään kuoreen. arvatenkin raamattu niin kuin monet muutkin pyhät tekstit on kirjoitettu papyrukselle. Kolmea ankkaa esittävä ensimmäinen papyrus löydettiin Fayomin keitaalta  läheltä Kairoa. Keitaalla on paljon järviä niin,että se soveltui kasville elinympäristöksi. Ehkä huomattavin papyrus on egyptiläinen kuolleiden kirja jota muinoin kopioitiin hautaan muumion pään alle ohjeeksi tuonpuoleiseen. Kuulin kerrottavan, että joku asiaa tuntematon löysi huikean hienon kuolleiden kirja Ani´n papyruskäärön 1900-luvun alussa ja päätti toimittaa sen Lontooseen museoon. Koska koko rulla ei mahtunut postikuoreen siksi löytäjä leikkasi historiallisen aarteen 32 kappaleeseen helpottaakseen postittamistaan. Se oli sen papyruksen kohtalo tuhansien vuosien ehjänä säilymisen jälkeen