Täällä Egyptissä, hyvin erilaisessa kulttuurissa, on hyvä olla perheen suojassa.
Perhe huolehtii omistaan. Olen saanut kokea aivan ylitsevuotavaa
ystävällisyyttä pitkäaikaisen, jo edesmenneen ystäväni pojalta ja hänen
perheeltään.
On kuin minulla olisi täällä kolme aikuista poikaa,
jotka auttavat ja huolehtivat, arvostetun isänsä ja setänsä muistoa kunnioittaen.
Tunnen olevani arvostettu ja pidetty ystävä ja perheenjäsen.
Kun sain apua asunnon järjestämisessä, auttaja huokaisi itsekin,
että nyt olet turvassa, olet osa perhettä. Yläkerrassa asuu hänen
hyvä ystävänsä perheineen. Hekin haluavat auttaa kaikella tavalla, jotta elämäni täällä sujuisi. Sukuun ja perheeseen kuuluminen on todellinen asia.
”Ählän wä sählän” - tervehdys tarkoittaa yksinkertaisesti: viihdy omiesi joukossa!
Tämä vaunu on tyttöjen vaunu
Menin raitiovaunuun Aleksandriassa seuranani suomalainen mieshenkilö.
Rahastajapoika tuli nopeasti tungoksen läpi sanomaan,
että tämä vaunu on vain tytöille. Seuralaistani pyydettiin siirtymään miesten vaunuun.
Kun hän ei heti osoittanut halukkuutta siirtyä, rahastajapoika pysäytti lähdössä
olevan ratikan ja vaati että hän vaihtaa vaunua. Eikä siinä muukaan auttanut. Miehiä ja naisia erillään pitävät säännöt ovat tiukkoja ja niitä täällä todella noudatetaan. Raitiovaunun ensimmäinen vaunu on naisten vaunu ja piste. Hauskan poikkeuksen sain kokea kun ystäväni Ahmed vei minut omalle (miesten) parturilleen hiusten
leikkaukseen, ja lyhenihän se.
Hyvin erilaisessa kulttuurissa arkeen tottuu mielestäni parhaiten kun vähän hellittää
ja joustaa oman kulttuurinsa ”oikeista” toimintamalleista vähän eikä vertaile kaikkea
koko ajan. Asioiden kohtaaminen sellaisina kun ne eteen tulevat on opettelun arvoinen taito.
Kommentit