Tänään minulla oli tilaisuus tutustua pyhiinvaelluksen painoarvoon täkäläisten elämässä. Ramadan-paasto jo tuli tutuksi ja

iltaisin nämä nuoret miehet rukoilevat puutarhassani. Kaikki nämä ovat hyvin yhteisöllisiä tapahtua. Ihan meni yli ymmärryksen ja ylitti mielikuvituksen rajat tämä suvun kahden täti-ihmisen Mekkaan lähdön saattoreissu lentokentälle.

Kaksi tämän edesmenneen ystäväni Abu Nagan siskoa lähtivät pyhiinvaellukselle. Erityisaattajana oli 2 vuotta sitten reissun tehnyt Nagan sisko, joka on myös myös minun "adoptioäitini" perheessä. Nagan poismeno tuli yllättäen ja ei hän ehtinyt itse Mekassa käymään. Hänen leskensä meni miehensä puolesta tekemään matkan vuoden kuluttua kuolemasta.

Saattajien kuumassa mikrobussa meitä oli 10 aikuista, 7 alle kouluikäistä lasta ja muutama koulupoika. Naiset saattavat naisia ja kaikki mahdolliset olivat mukana. Lentokentällä telttahallissa odoteltiin lennolle kuulutusta ja kun kuulutus tuli me saattajat lähdimme kotiin.

Mekkaan on tästä Luxorista vain kahden tunnin suora lento. Paikanpäällä asutaan 5 tähden hotelleissa. Tapahtumassa on myös matkailun tunnelmaa ja kauas lähtemisen harvinaista iloa ja haikeutta. Valkoisiin pukeutuminen yhdistää kaikkia.

Kun auto ja autot ajoivat kylien läpi niin oli talojen portailla vilkuttajia ja hyvän matkan toivottajia runsaasti.Joka vuosi lähtijöitä löytyy tästäkin perheestä. Jännä nähdä kuka tästä nuoremmasta polvesta lähtee ensimmäisenä, ehkä veljeksistä vanhin inshaaAllah. Perheen sufi-isä haluaisi uudelleen.

Täällä kotosalla on seuraavaksi lokakuun 3.-6.10. alussa 3-päiväinen Eid El Adha suuri uhrijuhla jossa teurastetaan lampaita ja muistellaan Aabrahamin antautumista Jumalalle jopa olemalla valmis uhraamaan oman poikansa niinkuin pyhät kirjat kertovat. Siitä sitten  tuonnempana.