otan urakan ja luen englanniksi erittäin kiinnostavan  Mahfous-kirjan,jota ei ole suomennettu ja kerron siitä
referaattia suomen kielellä Naguib Mahfousin kirjasta Children of the Alley/Kujan lapset kirjaa ei ole suomennettu ja arabiaksi se on julkaistu vain kerran vuonna 1959 nimellä Awlad haratina. Nobel-palkinnon yhteydessä 1988 nousi keskustelu uudelleen kielletystä kirjasta  ja lienee myös perustelu yritykselle murhata kirjailija oman kotitalon ulkopuolella. Kirjoittaja hänessä näin vaiennettiin vaikka viiltohaavasta kurkulla hän toipuikin ja eli hyvin iäkkääksi, melkein 100 vuotiaaksi Kairossa Egyptissä. Kirja on jälleen painettu englanniksi 2001, Cairo University Press –kustantamon toimesta.


8.11.12

Kujan lapset kirjan alkusanat.

Alkuun Gabalawi asui kujalla yksin. Hän loi kujan,josta tuli Egypti, maailman tärkein paikka. Neljä hänen poikaansa asui kujalla: Adham, Gabal, Rifaa ja Qassem. Gabalawi oli jalo johtaja eikä korruptoitunut niin kuin muut, hänen antamat 10 Elämän ehtoa ihmetyttivät kujan asukkaita. Niistä kiisteltiin jo ennen syntymääni ja varmaan jälkeenikin. Hän oli näkymätön isoisä kujalaisille, jotka muuten tunsivat kaikki toinen toisensa. Kujan asukas Arafa sanoi kirjan kirjoittajalle, että mikset kirjoita kujan tarinoita kun kerran olet ainoa täällä, joka osaa kirjoittaa. ja niin alkoi kirja syntymään ei niinkään kirjoittajan omista kokemuksista vaan kujan tarinoista. Hän oli ensimmäinen kujalainen, joka alkoi työkseen kirjoittaa. kommentti: Lukijana en välttynyt tässä ajattelemasta, että tällainen oli varmaankin kirjailijan oma kirjailijauran alku islamilaisen Kairon kujilla. Huikea elämäntyö on ollut kirjoittaa yli 30 kirjaa valtion virkamiehen työssä oman toimen ohessa.

 

Adham

1.Kujan  ympärillä oli joutomaata. Se oli osa Muqattain autiomaata, joka jatkui horisonttiin. Suurella muurin ympäröimällä alueella lännessä oli puutarha ja idässä kolmekerroksinen asuintalo. Yhtenä päivänä  Gabalawi pyysi poikansa koolle. Kaikki tulivat: Idris, Abbas, Ridwan, Galil ja Adham. Pojat olivat silkkisissä kalabeijoissaan, seisoivat isänsä edessä silmäillen häneen päin vain vaivihkaa. Isä tuijotti haukansilmillään seisoen puutarhaan johtavan portin aukossa ja kaikki ymmärsivät, että hänellä oli jotain hyvin painavaa mielessään kunnes hän sanoi, että joku toinen saa alkaa hoitaa hänen omaisuuttaan. Kaikki ajattelivat, että Idris oli vanhimpana poikana luonnollinen tehtävän perillinen. Idris jo huokaili kuinka hankalia vuokralaiset ovat.

Isä sanoikin,että on valinnut nuorimman poikansa Adhamin tehtävään. Kun joku tokeni sanomaan  jotain se oli Idris, joka ihmetteli valintaa ääneen ja sanoi, että olenhan sentään vanhin poikasi. Luuletko etten sitä tiedä, olenhan isäsi jatkoi Gabalavi. Isä sanoi ottaneensa kaiken huomioon valintaa miettiessään. Idris ihmetteli vielä ääneen, että me muut sentään olemme oikeita poikiasi ja tuo valitsemasi on vain mustan orjavaimon poika ja Idris huusi vielä, että hän on meistä kaikista nuorin.

Gabalawi pui nyrkkiään: ”Varo puheitasi Idris” ”Ole tyhmä hiljaa omaksi parhaaksesi.” Poika uhosi, että menettää mieluummin vaikka päänsä kuin elää tässä armottomuudessa. Me pojat haluamme tietää, miksi.

Perustelu on: ”Adham tietää parhaiten millaisia ihmisiä vuokralaiset ovat ja hän tuntee useimmat jo nimeltä. Hän osaa lukea ja laskea.”

Pojat onnistumatta anoivat isältään  uutta ratkaisua. Kun eivät onnistuneet he syyttivät Adhamin äitiä, joka oli salaa kouluttanut poikaansa ja nyt kääntänyt isän pään heitä vastaan. Pojat syyttävät isää siitä, että on antanut naisen manipuloida itseään vaikka isä on erämaan herra. Kaikki naapurit alkavat pitää päätöstä aivan groteskina. Isä pitää itseään talonsa valtiaana ja kaikki voivat muistaa monia tragedioita talosta,jossa hemmotellusta naisesta on tullut yhdellä sanalla  kerjäläinen. Kuinka moni valehtelija saikaan lähteä talosta pitkän palvelun jälkeen suut ja nenät verta vuotaen. Gabalawi astui kohti Idristä ja sanoi ettei hän ole enää hänen poikansa eikä hän enää isä. Tämä ei ole enää talosi eikä sinulla ole äitiä. Maailma on edessäsi, kulje vihassani ja kirouksessani. Aika tulee opettamaan sinulle totuuden kun vaellat mahtavasti kadotettuasi rakkauteni ja suojelukseni.

Idris huusi,että ” tämä on taloni enkä täältä lähde.” isä kirjaimellisesti heitti poikansa ulos talostaan ja huusi haareminsa naisille ikkunasta, että ero tulee jokaiselle joka yrittää jotain muuta. 

 
 
Adham 2.
Tuon pimeän päivän jälkeen Adham meni työhönsä tunnollisesti ja hän osasi hyvin hoitaa isän antamat tehtävät. Hänestä pidettiin vaikka hänen tehtävässä odotettiin hänen olevan töykeä ja julma. Maatilan salaiset säännöt olivat vain Gabalawin tiedossa ja hänen päätöksellään Adham hoiti uusia tehtäviään.Isä oli kohdellut poikiaan tasapuolisesti tähän saakka vaikka Adham olikin ollut tietoinen erilaisesta ihonväristään,veljesten iho oli kirkas ja hänen tumma. Työnsä jälkeen Adham vietti aikaansa puutarhassa soittaen huilua,jota hän rakasti paljon. Ridwan veli pyrki provosoimaan katkerana mutta Adham nautti vain puutarhan ruusuista,linnuista  ja elävästä vedestä. Yllättäen puutarhassa hän tapasi Umaiman,joka juoksi pois kuultuaan ettei siellä saanut oleskella.Umaiman tapaaminen teki kuitenkin kaiken kauniiksi vaikka hän oli orja samoin kuin Adhamin äitikin oli ollut.Adham mietti miksei isä sallisi hänen ottaa Umaimaa puolisokseen olihan isä itsekin ottanut hänen äitinsä.

 
11.10.
Adham 3.
Adham vaipui ruusuntuoksuisiin päiväunelmiin tavattuaan Umaiman kunnes hän heräsi  kuin räjähdykseen toimistossaan. ”Olen täällä erämaassa Gabalawi!Kiroan sinut ja kaikki kaikki jotka kehuivat  häntä  eivät kuuntele minua,  Gabalawi, kuuletko?”
Idris,huusi Adham, ja meni puutarhaan. Idris tuli surkeana häntä vastaa juovuksissa ja oli kaatunutkin. Ridwan veli kyseli että mitä skandaaleja perhettämme nyt odottaa.
veljekset miettivät,mitä he voisivat tehdä. Ridwan poistui ja Adham halusi tehdä jotain. Hän puhutteli veljeään lempeästi mutta Idris raivosi ettei Adham ole hänen veljensä eikä hänen isänsä ole hänen isänsä. Käski menemään äitinsä luo ja viemään hänet palvelijataloon,jonne hän kuuluu.Adham kehui Idristä perheen ylpeydeksi ja
neuvoi olemaan sulkematta ovia ihmisiltä,jotka haluavat auttaa häntä.
Idris raivosi ja Adham liikuttui itkemään tappelua kunnes isä tuli ja kuuli kaiken.
Isä käski Adhamin töihin takaisin.
 
 
Adham 4.
Idris jatkoi päivittäin ärsyttämistään keksien aina uusia tapoja. hänen äitinsä sairastui surussaan ja halvaantui. Kun Gabalawi oli kertomassa jäähyväisiä hänelle hänen kätensä pudotti naisen syytöksien kuolemaan suruun ja vihaan. Talossa alkoi valituksen aika., Adham ei soittanut huiluaan eikä veljet istuneet katolla rupattelemassa.
 
 Yhtenä päivänä Gabalawi räjäytti jälleen. Tällä kertaa uhrina oli nuori palvelustyttö Nagris. Kun Gabalawille selvisi,että tyttö on raskaana hän tivasi niin kauan että sai kuulla Idrisin raiskanneen tytön ennen lähtöään. Tyttö oli kulkenut kokonaisen päivän valittaen kiihkeästi hävyttömyyksistä ja illalla tapasi Idrisin jok otti hänet ei tervetulleena mutta ei väkisinkään koska voisi tulla aika jolloin tästä olisi hyötyä vielä.
 
Mutta elämä palasi uomiinsa niin kuin aina kaikkien tragedioiden jälkeen.veljet alkoivat taas kokoontua katolla ja Adham palasi huilunsa pariin, haaveili Umaimasta ja meni keskustelemaan äitinsä kanssa asiasta. Umaimasta on kysymys, hän on sinun sukulaisesi,kertoo Adham.
Äidin mielestä Umaima on hyvä tyttö ja he ovat juuri oikeat toisilleen. Äiti lupasi puhua isälle asiasta ennen kuin Adham kertoisi Umaimalle. Gabalawi  hyväksyi asian
toivoen paljon lapsia avioliitosta,koska vanhemmat pojat eivät tehneet tai onnistuneet lasten teossa. Häävalmistelut olivat aivan ennennäkemättömät.
Hääkulkue oli iloinen katutapahtuma. Yhtäkkiä lamppujen valossa Idris kangasti demonisesti valaisten pimeässä kadun päässä siinä kohdassa,josta se kääntyi erämaahan päin. Kun Idris huomattiin kaikki soitto,laulu ja tanssi kulkueessa loppui.