ilmassa,koska kun astuu portistamme ulos niin on edessä peltomaiseman takana tuo huomattava
nähtävyys vuorien syleilyssä. Illalla se näkyy myös kauniisti valaistuna
Hatsepsut oli huomattava Uuden valtakunnan 18 dynastian hallitsija ennen Ekhnatonia ja Amarna-aikaa.
Hatsepsut (muistisääntö: hot chiken soup) palvoi Theban luojajumalaa Amonia ja hänen terassitemppelin
ylin terassi on Amonin kaikkein pyhintä aluetta.
Itärannalla Amon asusti mittavassa Karnakissaan,joka näkyy
yläterassilta kun osaa katsoa.
Thebassa länsirannalla eniten kansansuosiota nauttima juhla kerran vuodessa oli
Kaunis laaksojuhla,jossa Amon jumala lähti Karnakista matkalle ensin Niilin yli ja sitten kulkueena
ja pappien kantamana päätyen Hatsepsutin terassitemppelin Amonin kaikkein pyhimpään.
Omassa kuvitelmassani tämä juhla oli tulvan aikaan jolloin niin Karnakiin kuin Hatsepsutinkin
temppeliin pääsi vesiteitse aivan porteille saakka. Tulvan jälkeen laaksossa kasvoi
kaunis puutarha molempien temppeleiden ulkopuolella.
Antroposofisessa perinteessä olen ymmärtänyt puhuttavan mysteerinäytelmistä. Nyt olen
ymmärtävinäni,että niiden tausta on vanhan Egyptin mysteeriuskonnon rituaaleissa ja juhlissa.
Kaikissa temppeleissä näyteltiin joku siihen kuuluva näytelmä. Karnakissa
pyhä kuherruskuukausi kolminaisen jumalan synnyttämiseksi, Abydoksessa Osiriksen ylös-
nousemusnäytelmä, Edfun Horustemppelissä pyhän yhdistymisen näytelmä, Philan isis-temppelissä
Isisnäytelmä ja jokaisessa temppelissä omansa. Temppeleiden papit olivat kuin ammattinäyttelijöitä,
jotka samaistuivat rooleihinsa elämäntehtävänään. Myös maallikot osallistuivat. Erityisesti
vallassa oleva faarao puolisoineen yleensä osallistui näytelmiin.
Nykyisin mahtipontiset Sound and Light esitykset iltaisin ovat kuin laimentunut juoma samaa
nektaria.
Mikähän värähtely se soikaan Mozartin taikahuilussa ylipappi Sarastron johtamassa Osiris/Isis auringonkehrän temppelissä?!?
Oppaanamme temppelissä toimi ystäväperheen vanhin poika egyptologi Mahmud naapurista
Opashan täällä on aina tarpeen vaikka itse tuntisikin paikan ja osaisi liikkua omatoimisesti.
Tämä perhe on Mahmudin pikkupoika-aikaan asunut vanhassa Qurnan kylässä,josta sittemmin
on siirretty 10 000 kylän asukasta muualle. Yhteiskunta organisoi uutta asutusta kyläläisille,jotka
asuivat vanhojen hautojen päällä. Saviarkkitehtuuriin perehtynyt kuuluisa arkkitehti Hassan Fathy
sai tehtäväkseensuunnitella uuden Qurnan kylän,joka on myös asuntoamme lähellä. Kuulumme
myös vanhan Qurnan perillisiin,koska mm.talomme ovet sieltä kotoisin. Kuva on Mahmudin vanhan kotitalon nurkilta ja
talojen ovet muistuttavat erehdyttävästi meidän talomme nykyisiä ovia.
Lisää kuvia retkeltä Nipen blogissa kaamostapakoon.vuodatus.net
Kommentit