Minua harmittaa se,että olen niin sidonnainen omiin tapoihini, makuihini ja tyyleihini että arjessa hyvän kriteeriksi liian helposti muodostuu se,että joku on kuin Suomessa. Tänään jätskibaari oli kuin Turun Hansakorttelista. Se on televisiokadulla vastapäätä ns. vihreää kauppaa,joksi kutsumme täällä yhtä hyvää tavaraa myyvää päivittäistavarakauppaa.

Jätski ja kahvi  kyllä maistuivat ja paikka oli hyvin siisti (myös wc,jossa joku eurooppalainen poikkesi vaikka  ei muuten baarissa asioinutkaan)Kauppaan oli tullut uusia tuotteita, mm. pikkuhousunsuojia,joita on saanut aiemmin etsiä apteekeista ihan turhaan useinkin.

Löysin sitten tänään vuosien jälkeen itselleni vakipaikan hiusten leikkaukseen. Mohammedilla oli hyvä tyylitaju ja ymmärrys länsinaisen lyhyistä hiuksista. Minulla on paljon yrityksiä näistä meinigeistä koska lyhyt tukkaa pitää leikata kerran kuussa.

Lopulta ratkaisu on ollut omat ohennussakset.Sen jälkiä nyt Mohammed päivitteli ja kielsi minua itse leikkaamasta, lupasin.

Leikkaus, pesu ja föönäys oli 100LE eli 12 euroa. Paikka löytyi suomalais-ystäväverkon kautta. Luxorin passitoimiston kulmasta Aboudin kirjakaupan ohi ihan vähän vain pikkukadulle.

Hintataso on sama kuin hammaslääkärillä. Hampaan poisotto, antibiootti ja kipulääke kaikkiaan 100LE.Lääkäri on länsirannalla qurnassa tiistaitorille menevän ajoportin kohdalla tois pual tietä. Muhammed hänkin Abu Nahas sukunimeltään. Jotkut tulevat tänne idästäkin hoidattamaan hampaitaan. Lääkäri oli englanniksi ok. pärjäävä ja tehokas nuorehko mies. Heitä on kaksi samalla vastaanotolla. Tein pitkäntähtäimen suunnitelman hänen kanssaan.

Eilen tuli tutuksi jotain sellaista mitä meillä Suomessa ei todellakaan palveluna ole.Tämän maan korkein uskonnollinen auktoriteetti on Kairon Al Ahsar islamin yliopistomoskeijan korkein opettaja Ahmed El Tayeb ja on myös kotoisin täältä Luxorin lännen puolelta qurnan kylästä. Hän käy kerran viikossa Kairosta täällä kotonaan. Hän ottaa apua tarvitsevia ihmisiä vastaan ja veloituksetta käyttää arvovaltaansa konfliktinratkaisutehtäviin. Eilen oli sellainen tilanne,että olin saattamassa sinne hänen luokseen yhtä minulle ennen tuntematonta  länsinaisparkaa ,joka tarvitsi apua.Paikka oli sellainen keskus,jossa oli moskeija ja  Sher El Tayebin kotitalo sekä vapaaehtoisia palvelijoita. Emme tavanneet häntä,koska Sher oli juuri tullut Kairosta kotiin toipumaan sydänleikkauksesta. Tämä pyhä mies on tässä maassa kaikkien tietämä henkilö ja minunkin savitaloni omistajan lapsuudenystävävä ja sufiopettaja. Olisi kunnia tavata hänet joskus. 

Arkeen sopeutumisessa on myös auttanut tuo uusi turkkilainen sähköuuni kun kokkailu ei ollut yhtä helppoa kaasu-uunin kanssa.

 

kysy lisää jos sinua lukijana kiinnostaa.

 kuvia myöhemmin.