julkaisen tässä mediatoimittaja Elise Tykkyläisen kirjoittaman artikkelin,joka oli hilkulla tulla julkaistuksi useallakin foorumilla suomalaisessa mediassa mutta näin kävi.
SUOMALAISKEKSINNÖSTÄ KAAVAILLAAN APUA EGYPTIN TUHOALUEILLE
TURKULAINEN INSINÖÖRI TEKI TUTKIMUSMATKAN POHJAVEDEN NOUSUSTA KÄRSIVÄÄN LUXORIIN
Suomalaisen yrittäjän kehittämä vesieristemateriaali saattaa koitua pelastukseksi monelle
egyptiläiselle. Korroosiota pysäyttävää materiaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää
arkeologisesti tärkeiden rakennusten pelastamiseksi pohjaveden nousun aiheuttamilta tuhoilta.
Projektille haetaan rahoitusta Unescon piiristä ja yksityisiltä tahoilta.
Kun Assuanin pato valmistui Egyptiin vuonna 1970, ei liiemmin seuraamuksia ajateltu. Sähkön
tuottamiseen tarvittiin pato ja siitä muodostui niin kutsuttu Nasserin järvi Assuaniin. Tämä 480
km pitkä järvi on yksi maailman suurimmista tekojärvistä. Assuanin padon ympäri vuotaa vesi
erämaahan ja se nostattaa myös pohjavettä kauttaaltaan Egyptissä. Tätä ei huomioitu, kun
sähkövoimalaa alettiin 60-luvulla rakentaa Assuaniin. Vanhan padon tilalle tarvittiin uusi pato,
sillä edellinen pato, joka oli lähinnä tarkoitettu Niilin tulvien säätelyyn, oli huonossa kunnossa.
Tarvittiin uusi ja parempi pato, sekä sähkövoimala.
Nyt rakennukset ja niiden asukkaat kärsivät. Myös historiallisia temppeleitä uhkaa korroosio.
Tilanne on paikoin niin paha, että joissakin kylissä Luxorin länsirannalla ei tarvitse kaivaa kuin puoli
metriä ja vesi tulee vastaan. Kairon itäpuolella on erämaahan syntynyt jo iso järvi eräänlaiseen
notkelmaan.
Luxorin nk. uuden Qurnan kylässä useat rakennukset ovat kärsineet mittavia kosteusvaurioita
ja perustukset alkavat lahota korroosion voimasta. Taloissa on pahoja halkeamia. Tutkijat ja
rakennusinsinöörit ovat kauhuissaan.
Arkeologit pelkäävät pohjaveden nousun aiheuttavan tulevaisuudessa paitsi asuintalojen, myös
historiallisten kohteiden tuhoutumisen. Temppelien ja rakennusten sokkeleissa vesi imeytyy
kapillaarisesti ylöspäin, heikentää rakenteita ja tällä tavalla tuhoaa niitä. Pohjaveden nousua ei voi
enää välttää.
Talvet Luxorissa asuvalle suomalaiselle Annukka Kotkalle ilmiö on tuttu.
- Täällä ystäviini kuuluu useita egyptologeja, entisöijiä ja arkeolojeja,jotka tekevät työtään
kaivauksilla. He usein kertovat siitä uhasta,jonka nouseva pohjavesi aiheuttaa temppeleille
ja haudoille. Jaan heidän huolensa ainutlaatuisten muinaismuistojen kohtalosta sekä
maailman perintökohteesta, uudesta Qurnasta.
Annukka Kotka muisteli Suomen kodissaan tapahtunutta vesivauriota ja sen korjaamista insinööri-
tuttavansa Vesa Koposen kehittämällä Elastop- nimisellä aineella. Tuolloin keksintö pysäytti veden
nousun kapillaarina ja korjasi Annukan asunnossa olleen kosteusvaurion. Kuultuaan Luxorissa
uuden Qurnan kylän ongelmista, hän alkoi ajatella, että asiaan saattaisi löytyä ratkaisu Elastopista.
- Minulla alkoi raksuttaa pikku hiljaa,että onkohan kyse samasta kuin siellä asunnossani.
Lattiaani avattiin ja tehtiin Elastopilla suojaava kerros eikä vesi enää noussut.
Taikasana ”kapillaari” jäi mieleeni.
- Alkoi vielä päättymätön sähköpostikeskustelu Vesan kanssa. Se johti testauksiin täällä ja
Vesan vierailuun kaivauksilla.
Rakennusinsinööri Vesa Koponen kuvasi matkallaan korroosiosta kärsineitä rakennuksia, sekä
niiden perustoja ja teki monia eri kokeita arkeologisilla kaivausalueilla ja asuinalueilla. Hän selvitti
matkallaan eristemassan sopivuutta egyptiläisten rakennuksien suojaamiseen. Arkeologit ja
tutkijat olivat ihmeissään.
Koponen vertaa Assuanin patoa Talvivaaraan.
- Sen ympäri vuotaa vesi erämaahan vähän kuin Talvivaarassa, mutta valtavan paljon
suuremmassa määrin.
Koponen on todennut, että pohjaveden nousu Egyptissä on suuri ongelma. Hänen näkemyksensä
mukaan Elastop –eristemassasta olisi apua tähän ongelmaan, joskin sen musta väri olisi pieni
haitta, mutta eristemassa on päällystettävissä monin eri tavoin.
- Siellä tehtiin kokeita sekä kaivauksilla, että länsirannalla olevassa egyptiläisen arkkitehdin
tekemässä Uuden Qurnan kylässä. Kokeisiin oli paljon valmiutta ja käsittääkseni ne
toimivat. Rajoituksiakin kyllä on, kuten esimerkiksi musta väri, jonka vuoksi käyttöpinnat
eivät saisi jäädä näkyviin, koska tuskin kukaan haluaa mustia temppeleitä. Tein joitakin
kokeita myös läpinäkyvällä versiolla ja nekin onnistuivat, mutta niitä pitäisi kyllä vielä
varmentaa.
RAHOITTAJAA ETSITÄÄN
Koponen on laatinut hinnan Elastopille, jota on Suomessa markkinoitu jo vuodesta 2006. Hän
on tehnyt selvityksen siitä, mitä sen kuljettaminen Egyptiin tulisi maksamaan. Vaihtoehtoisesti
Elastopia voitaisiin valmistaa myös Egyptissä, jolloin vältyttäisiin suurimmilta rahtikuluilta ja
mahdollisesti luotaisiin myös uusia työpaikkoja Egyptiin. Enää puuttuu rahoittaja.
- Tein tarjouksen käyntini jälkeen kaivauksia johtavalle naistohtorille, mutta en ole saanut
häneltä mitään vastausta. Koko kaivaustyö perustuu hyväntekeväisyysrahaan ja arvaukseni
on, että rahaa ei tähän tarkoitukseen löytynyt. Ulkopuolisten rahoittajien löytäminen
nykyisessä taloustilanteessa ei varmasti ole helppoa.
Myös Annukka Kotka toteaa rahoituksen olevan ongelma.
- Olin mukana kun Elastopia esiteltiin täällä uudisrakentamistarkoituksiin yhdessä
insinööritoimistossa. Aine hyväksyttiin ennen näkemättömän hyvänä mutta hintapuheesta
seurasi vain hiljaisuutta.
Egyptin ollessa poliittisesti ja taloudellisesti kaoottisessa tilassa on vaikeata pohtia rahoittajia
tällaisiin projekteihin. Unesco, eli YK:n alajärjestö, rahoittaa jonkin verran Uuden Qurnan kylän
korjauksia, mutta tiedossa ei vielä ole, kuinka paljon he voisivat osallistua Elastopin mahdolliseen
tuotantoon Egyptissä.
Selvitystyöt mahdollisesta rahoituksesta ja Elastopin tuotannon aloittamisesta Egyptissä jatkuvat.
- Paljon puhetta - teot harvinaisempia ja ehkä myös hitaampia. Myöskin kulttuurierot ovat
olemassa ja saattavat hidastaa etenemistä, Koponen toteaa.
KUVITUSIDEAT JA KUVATEKSTIT:
1. Kuva: (”pääkuva”, isoin kuva) Kuvauspaikka: Qurnan kylä Luxorissa. Qurnan kylässä
sijaitsevan talon perustat, joita korroosio on päässyt vaurioittamaan ja niihin levitettävä
Vesa Koposen eristemassa. Työläisiä työn touhussa, kuvakokona laaja kokokuva, jotta
työläiset näkyvät ja osa rakennusta näkyy. Näin kokonaisuus hahmottuu paremmin.
Kuvateksti: Korroosiota pysäyttävää eristemassaa levitetään egyptiläisen Qurnan kylän
talon perusteisiin. Betonin haurastuminen lakkaa.
2. Kuva: Vesa Koponen on puolikuvassa ja pitelee käsissään ämpäriä, jossa on hänen
kehittämäänsä eristemassaa. Koposella on kädessään kauha tai keppi, jolla hän nostaa
eristemassaa ämpäristä siten, että se näkyy kuvassa. Tarkennus on Vesan kasvoissa ja
eristemassassa siten, että molemmat näkyvät selkeästi.
Kuvateksti: Turkulainen insinööri Vesa Koponen on kehitellyt eristemassaa vuosia.
TIETORUUTU (Otsikko: Eristemassan ominaisuuksia)
- pysäyttää korroosion ja homeen kasvun
- eristää tehokkaasti kosteudelta
- tarttuu kaikkiin rakennuspintoihin – sekä kuiviin että kosteisiin
- pitkäikäinen, kestää ulkoilmaolosuhteissa vähintään 60 vuotta
- tiivistää huokoisetkin materiaalit
- siloittaa halkeamia
- kosketuskuiva parissa tunnissa + 20 °C:een lämpötilassa
- voidaan päällystää monin tavoin, esimerkiksi maalamalla tai rappaamalla
- tarjoaa tartuntapohjan levytykseen, laatoitukseen,kaakelointiin ja asfaltointiin
- kestää auringon UV:ta, erilaiset olosuhteet sekä useimmat kemikaalit
- täysin liuotinvapaa
- vaaraton ihmiselle, luonnolle ja rakenteille
- ekologinen
Kommentit