julkaisen tässä mediatoimittaja Elise Tykkyläisen kirjoittaman artikkelin,joka oli hilkulla tulla julkaistuksi useallakin foorumilla suomalaisessa mediassa mutta näin kävi.

 

SUOMALAISKEKSINNÖSTÄ KAAVAILLAAN APUA EGYPTIN TUHOALUEILLE

TURKULAINEN INSINÖÖRI TEKI TUTKIMUSMATKAN POHJAVEDEN NOUSUSTA KÄRSIVÄÄN LUXORIIN

Suomalaisen yrittäjän kehittämä vesieristemateriaali saattaa koitua pelastukseksi monelle 

egyptiläiselle. Korroosiota pysäyttävää materiaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää 

arkeologisesti tärkeiden rakennusten pelastamiseksi pohjaveden nousun aiheuttamilta tuhoilta. 

Projektille haetaan rahoitusta Unescon piiristä ja yksityisiltä tahoilta.

Kun Assuanin pato valmistui Egyptiin vuonna 1970, ei liiemmin seuraamuksia ajateltu. Sähkön 

tuottamiseen tarvittiin pato ja siitä muodostui niin kutsuttu Nasserin järvi Assuaniin. Tämä 480 

km pitkä järvi on yksi maailman suurimmista tekojärvistä. Assuanin padon ympäri vuotaa vesi 

erämaahan ja se nostattaa myös pohjavettä kauttaaltaan Egyptissä. Tätä ei huomioitu, kun 

sähkövoimalaa alettiin 60-luvulla rakentaa Assuaniin. Vanhan padon tilalle tarvittiin uusi pato, 

sillä edellinen pato, joka oli lähinnä tarkoitettu Niilin tulvien säätelyyn, oli huonossa kunnossa. 

Tarvittiin uusi ja parempi pato, sekä sähkövoimala.

Nyt rakennukset ja niiden asukkaat kärsivät. Myös historiallisia temppeleitä uhkaa korroosio.

Tilanne on paikoin niin paha, että joissakin kylissä Luxorin länsirannalla ei tarvitse kaivaa kuin puoli 

metriä ja vesi tulee vastaan. Kairon itäpuolella on erämaahan syntynyt jo iso järvi eräänlaiseen 

notkelmaan.

Luxorin nk. uuden Qurnan kylässä useat rakennukset ovat kärsineet mittavia kosteusvaurioita 

ja perustukset alkavat lahota korroosion voimasta. Taloissa on pahoja halkeamia. Tutkijat ja 

rakennusinsinöörit ovat kauhuissaan.

Arkeologit pelkäävät pohjaveden nousun aiheuttavan tulevaisuudessa paitsi asuintalojen, myös 

historiallisten kohteiden tuhoutumisen. Temppelien ja rakennusten sokkeleissa vesi imeytyy 

kapillaarisesti ylöspäin, heikentää rakenteita ja tällä tavalla tuhoaa niitä. Pohjaveden nousua ei voi 

enää välttää.

Talvet Luxorissa asuvalle suomalaiselle Annukka Kotkalle ilmiö on tuttu.

- Täällä ystäviini kuuluu useita egyptologeja, entisöijiä ja arkeolojeja,jotka tekevät työtään 

kaivauksilla. He usein kertovat siitä uhasta,jonka nouseva pohjavesi aiheuttaa temppeleille 

ja haudoille. Jaan heidän huolensa ainutlaatuisten muinaismuistojen kohtalosta sekä 

maailman perintökohteesta, uudesta Qurnasta.

Annukka Kotka muisteli Suomen kodissaan tapahtunutta vesivauriota ja sen korjaamista insinööri-
tuttavansa Vesa Koposen kehittämällä Elastop- nimisellä aineella. Tuolloin keksintö pysäytti veden 

nousun kapillaarina ja korjasi Annukan asunnossa olleen kosteusvaurion. Kuultuaan Luxorissa 

uuden Qurnan kylän ongelmista, hän alkoi ajatella, että asiaan saattaisi löytyä ratkaisu Elastopista.

- Minulla alkoi raksuttaa pikku hiljaa,että onkohan kyse samasta kuin siellä asunnossani. 

Lattiaani avattiin ja tehtiin Elastopilla suojaava kerros eikä vesi enää noussut. 

Taikasana ”kapillaari” jäi mieleeni.

- Alkoi vielä päättymätön sähköpostikeskustelu Vesan kanssa. Se johti testauksiin täällä ja 

Vesan vierailuun kaivauksilla.

Rakennusinsinööri Vesa Koponen kuvasi matkallaan korroosiosta kärsineitä rakennuksia, sekä 

niiden perustoja ja teki monia eri kokeita arkeologisilla kaivausalueilla ja asuinalueilla. Hän selvitti 

matkallaan eristemassan sopivuutta egyptiläisten rakennuksien suojaamiseen. Arkeologit ja 

tutkijat olivat ihmeissään.

Koponen vertaa Assuanin patoa Talvivaaraan.

- Sen ympäri vuotaa vesi erämaahan vähän kuin Talvivaarassa, mutta valtavan paljon 

suuremmassa määrin.

Koponen on todennut, että pohjaveden nousu Egyptissä on suuri ongelma. Hänen näkemyksensä 

mukaan Elastop –eristemassasta olisi apua tähän ongelmaan, joskin sen musta väri olisi pieni 

haitta, mutta eristemassa on päällystettävissä monin eri tavoin.

- Siellä tehtiin kokeita sekä kaivauksilla, että länsirannalla olevassa egyptiläisen arkkitehdin 

tekemässä Uuden Qurnan kylässä. Kokeisiin oli paljon valmiutta ja käsittääkseni ne 

toimivat. Rajoituksiakin kyllä on, kuten esimerkiksi musta väri, jonka vuoksi käyttöpinnat 

eivät saisi jäädä näkyviin, koska tuskin kukaan haluaa mustia temppeleitä. Tein joitakin 

kokeita myös läpinäkyvällä versiolla ja nekin onnistuivat, mutta niitä pitäisi kyllä vielä 

varmentaa.

RAHOITTAJAA ETSITÄÄN

Koponen on laatinut hinnan Elastopille, jota on Suomessa markkinoitu jo vuodesta 2006. Hän 

on tehnyt selvityksen siitä, mitä sen kuljettaminen Egyptiin tulisi maksamaan. Vaihtoehtoisesti 

Elastopia voitaisiin valmistaa myös Egyptissä, jolloin vältyttäisiin suurimmilta rahtikuluilta ja 

mahdollisesti luotaisiin myös uusia työpaikkoja Egyptiin. Enää puuttuu rahoittaja.

- Tein tarjouksen käyntini jälkeen kaivauksia johtavalle naistohtorille, mutta en ole saanut 

häneltä mitään vastausta. Koko kaivaustyö perustuu hyväntekeväisyysrahaan ja arvaukseni 

on, että rahaa ei tähän tarkoitukseen löytynyt. Ulkopuolisten rahoittajien löytäminen 

nykyisessä taloustilanteessa ei varmasti ole helppoa.

Myös Annukka Kotka toteaa rahoituksen olevan ongelma.

- Olin mukana kun Elastopia esiteltiin täällä uudisrakentamistarkoituksiin yhdessä 

insinööritoimistossa. Aine hyväksyttiin ennen näkemättömän hyvänä mutta hintapuheesta 

seurasi vain hiljaisuutta.

Egyptin ollessa poliittisesti ja taloudellisesti kaoottisessa tilassa on vaikeata pohtia rahoittajia 

tällaisiin projekteihin. Unesco, eli YK:n alajärjestö, rahoittaa jonkin verran Uuden Qurnan kylän 

korjauksia, mutta tiedossa ei vielä ole, kuinka paljon he voisivat osallistua Elastopin mahdolliseen 

tuotantoon Egyptissä.

Selvitystyöt mahdollisesta rahoituksesta ja Elastopin tuotannon aloittamisesta Egyptissä jatkuvat.

- Paljon puhetta - teot harvinaisempia ja ehkä myös hitaampia. Myöskin kulttuurierot ovat 

olemassa ja saattavat hidastaa etenemistä, Koponen toteaa.

KUVITUSIDEAT JA KUVATEKSTIT:

1. Kuva: (”pääkuva”, isoin kuva) Kuvauspaikka: Qurnan kylä Luxorissa. Qurnan kylässä 

sijaitsevan talon perustat, joita korroosio on päässyt vaurioittamaan ja niihin levitettävä 

Vesa Koposen eristemassa. Työläisiä työn touhussa, kuvakokona laaja kokokuva, jotta 

työläiset näkyvät ja osa rakennusta näkyy. Näin kokonaisuus hahmottuu paremmin.

Kuvateksti: Korroosiota pysäyttävää eristemassaa levitetään egyptiläisen Qurnan kylän 

talon perusteisiin. Betonin haurastuminen lakkaa.

2. Kuva: Vesa Koponen on puolikuvassa ja pitelee käsissään ämpäriä, jossa on hänen 

kehittämäänsä eristemassaa. Koposella on kädessään kauha tai keppi, jolla hän nostaa 

eristemassaa ämpäristä siten, että se näkyy kuvassa. Tarkennus on Vesan kasvoissa ja 

eristemassassa siten, että molemmat näkyvät selkeästi.

Kuvateksti: Turkulainen insinööri Vesa Koponen on kehitellyt eristemassaa vuosia.

TIETORUUTU (Otsikko: Eristemassan ominaisuuksia)

- pysäyttää korroosion ja homeen kasvun

- eristää tehokkaasti kosteudelta

- tarttuu kaikkiin rakennuspintoihin – sekä kuiviin että kosteisiin

- pitkäikäinen, kestää ulkoilmaolosuhteissa vähintään 60 vuotta

- tiivistää huokoisetkin materiaalit

- siloittaa halkeamia

- kosketuskuiva parissa tunnissa + 20 °C:een lämpötilassa

- voidaan päällystää monin tavoin, esimerkiksi maalamalla tai rappaamalla 

- tarjoaa tartuntapohjan levytykseen, laatoitukseen,kaakelointiin ja asfaltointiin

- kestää auringon UV:ta, erilaiset olosuhteet sekä useimmat kemikaalit

- täysin liuotinvapaa

- vaaraton ihmiselle, luonnolle ja rakenteille

- ekologinen