pitkäaikaisturistina Egyptin Luxorissa Nykypuheessa kuvataan asioita usein mm. määreillä pätkä-, ja pitkäaikais – ilmiö. Sopivathan nämä ilmaisut turismiinkin ainakin kun asiaa katselee täältä kaukaa matkailun kohdemaasta. Pätkäturisteja ovat he, jotka irrottautumalla työelämästä, usein vakituisesta työstään, lähtevät viikoksi tai pariksi vieraan kulttuurin pariin kuitenkin asettuen hotellin kansainväliseen turvaan kun vierailevat maailman ihmeiden parissa. Pitkäaikaisturistiksi voi kutsua henkilöä, joka on jostain motiivista käsin asettuu pidemmäksi ajaksi vieraan kulttuurin pariin elämään arkea kovin erilaisessa ympäristössä. Tämä on mahdollista ilmeisesti vain jo työelämästä irtaantuneiden henkilöiden kohdalla, yleensä eläkeläisille. Tämähän yleistyy Euroopan ikääntyessä ja maailman auetessa kaikkialla. Suomalaisten lempikohteena ovat kauan olleet Espanjan aurinkorannat kaikenlaisen matkailun ja jopa maastamuuton osalta. Kaukoitä houkuttaa yhä useampia kuumalla auringollaan läpi talven. Nykyisin tämä pitkäaikaisturismi lisääntyy täällä Egyptissäkin tasaiseen tahtiinsa. Joka vuosi ilmestyy uusia suomalaisiakin, jotka tämän maan vetovoima on saanut pauloihinsa jopa oman talon rakentamiseen asti. Isojenkin kulttuurierojen yli hyppääjät yleensä vaikuttavat tyytyväisiltä kun ovat onnistuneet. Tarinat ovat monet. Paikalliset täällä ovat ajan tasalla ja ovat lisänneet huomattavasti asuntojen ja talojenkin tarjontaa ulkomaalaisten asua haluamansa ajan täällä muinaisuutta täynnä olevassa ikuisen Niilin rantakaupungissa Luxorissa.
Paavo, 85 vuotta, on 40 vuoden ajan suunnannut ensin opettajan työnsä loma-aikoina ja nyt eläkkeellä talvisin matkansa Egyptiin. Kairo oli alkuun hänelle tukikohtana ja nykyisin hän tulee aina Luxoriin. Paavo sanoo usein, että täällä on kiva olla, koska sitä aina kuuluu joukkoon eikä kohdella kuin ylimääräistä ihmistä koska on eläkkeellä. Joskus joku terveyskrämppä on ”pakottanut” lähtemään Suomeen kesken kaiken mutta ei se ole este tulla uudelleen. Jonkin verran arabian kieltäkin Paavo on pääomakseen kerännyt ja juttelu paikallisten kanssa sujuu joltisenkin verran. Reippaasti hän matkustaa ja lentää yksikseen ja päättää tulonsa ja menonsa takaisin Suomeen.
Raimo(Nippe), 73 vuotta, on löytänyt Luxorin auringon neljä vuotta sitten. Hän on harrastanut täällä vuokra-asumista niin kuin Paavokin. Nykyisin häntä pitää täällä ”kiinni” innostuminen rakentamisesta ja sen ”paikallisten salaisuuksien” aukomisesta. Kulttuurierojen hämmästely näissä asioissa pitää ongelmanratkaisutaidot kunnossa ja syntyneitä kokemuksia voi jakaa toisillekin.
Päivi, 61 vuotta, rakentaa taloa Luxorin länsirannalle paikallisena apunaan ystävällinen luku- ja kirjoitustaidoton mies. Kun Päivi oli joku vuosi sitten ensimmäisellä matkallaan niin tämän maan tunnelma teki suuren vaikutuksen ja ”tänne minä haluan”-kokemuksen. Heti kun eläkepäätös tuli niin johan alkoivat rakennuspuuhat täällä faraoiden hautalaakson vuoren juurella. Ensimmäinen yö nukuttuna omassa talossa oli aivan huikea kokemus, hän kertoo.
Kikka,56 vuotta, Kaksi vuotta täällä on saanut Kikan ottamaan etäisyyttä Suomeen. Täällä jätti-ison työttömyyden maassa on vaikea työllistää itsensä ja saada toimeentulo täältä vaikka onkin kaikin puolin muutoin sydämellinen vastaanotto. Siksi pitääkin olla välillä Suomessa tienaamassa, koska eläkkeellekin on vielä matkaa taitettavana työelämässä ehkä pidempään kuin vielä tietääkään.
Heikki myös 56 v. tulisi heti jo tänne jos löytäisi sopivaa työtä. Hän rauhalliseen tapaansa on asettunut tähän maahan kymmenen vuoden aikana opetellen jopa puhumaan kieltä ja kaipaa viimeistään eläkepäiville tänne kokonaan. Vähintäänkin kerran kuussa vierailee joku suomalainen, joka haaveilee eläkepäivikseen tänne asettumista. Ilmasto on sen kaltainen, että Suomen kesä on houkuttelevan kaunis ja kutsuu tulemaan kuumuudesta vetten äärelle. Matkailijan ja maastamuuttajan eron sitten määritteleekin Suomen lainsäädäntö. Annukka Kotka, Luxorissa itsekin talvehtiva seniori
Kommentit